Aion nyt julkaista blogissani yhden maailman kamalimmista kuvista, joka on saanut minut itkemään useita kertoja. Olen ollut vaikeasti ylipainoinen, erittäin lihava pituisekseni ja painoindeksini on hiponut pilviä. Olen kärsinyt kovista lonkkakivuista, nilkkasärystä ja suunnilleen kaikesta mahdollisesta, mitä liikalihavuus voi aiheuttaa. Diabeteksen olen sentään välttänyt!
Olen yrittänyt laihduttaa koko elämäni ajan. Mikään ei ole tehonnut, ei karppaus, ei kalorien laskenta, ei mitkään syömisen vähennyttämisyritykset, ei vesidietit, paastot, satunnaiset kuntoiluyritykset, ei kertakaikkiaan mikään. Olen ollut masentunut ja ajatellut, että kuolen lihavana, rumana ja yksinäisenä. Mun itsetunto on ollut aivan helvetin huono, aivan uskomattoman huono. Välillä tuntuu, ettei mulla olisi ollut itsetuntoa laisinkaan. Piilouduin kamaliin vaatteisiin ja olin muutenkin ruma kuin perse, ei pelkästään kroppani. En halunnut kenenkään koskevan minuun tai näkevän minua. Olin jo tavallaan luovuttanut, ajattelin aina, että kyllä se aika vielä joskus tulee, joskus otan itseäni niskasta kiinni, kyllä sitten.. joskus.
Eli milloin?
Nyt.
- 24kg, vielä on matkaa 16kg.
Alan näyttää ihmiseltä, joka koen olevani! Huomaan, että minulla on vyötärö, kasvonpiirteet, olkapäät, nilkat, jopa kaula! Perseeni ja selkäni ei pullistele samalla tavalla, reiteni ovat pienentyneet aivan älyttömästi, käsivarteni ja kaksoisleukani ovat pienentyneet ihan sairaasti. Vyötärö on kaventunut, alan mahtua vaatteisiin, jotka eivät ennen menneet kiinni. Nykyään ne ovat löysiä. LÖYSIÄ!
Olen edelleen ylipainoinen, enkä ihan niin vähääkään, mutta jotain kummallista tapahtui ja aloin laihtua. Aloin laihduttaa, laihdun lisää. Ghanassa putosi ensimmäiset 8 kiloa, sen jälkeen olen vain saanut kiloja lähtemään.
Tässä kuvassa näkyy, kuinka suuri olen ollut ja kuinka KERTAKAIKKIAAN HIRVEÄLTÄ olen näyttänyt. (Kuvat on huonolaatuisia, koska ne on otettu screenshotilla webcam videolta.)
Kuvat:
1. Painoni huipulla. Ihan tosi? Olen kulkenut ton näkösenä ihmisten ilmoilla!
2. Kuvasta on vähän vaikea sanoa mitään, mutta jotain osviittaa se antaa kroppani todellisesta muodosta, koska mekko on istuva. Tässä vaiheessa kiloja oli pudonnut suunnilleen 18.
3. Tissivyö kaventaa. Olen suunnilleen saman kokoinen, kuin kuvassa 2.
4. Tämä kuva on otettu tänään, -24 kg.
Jep. Mä onnistun, jonakin päivänä mä onnistun. Olen saavuttanut jo yli puolet tavoitteestani.YLI PUOLET! PUOLET!


Ihan sairaan hienoa! Onnittelut! Olet kaunis!
VastaaPoistaihan huippua! Onnea paljon. Liikuitko miten ja mitä sä sitten yleensä söit? Anna jotain vinkkejä :)
VastaaPoistaKiitos!
PoistaAikaisemmin en liikkunut säännöllisesti, aina silloin tällöin yritin jotain säheltää, mutta ne yritykset jäi aina vaan yrityksiksi.
Nykyään pyrin kävelemään joka päivä vähintään 40 min reipasta kävelyä, portaita, ylämäkiä, jne. ja vähintään kaksi yli kahden tunnin lenkkiä viikossa. Olen vähentänyt syömistä radikaalisti ja käytän Kiloklubi.fi -palvelua kaloreiden laskemiseksi.
Yritän treenata käsiä 1-2,5kg säädettävillä käsipainoilla, koska mun vasen käsi meni pahasti poikki ku olin 14, eikä sitä ole treenattu laisinkaan. Käsiin pitäs muutenki saada kiinteyttä ja voimaa lisää, kun ei jaksais ees kauppakassia kantaa täl hetkel. :/
Painoa putoaa tällä hetkellä vähän päälle 1kg viikossa, eikä mulla ole enää aikomustakaan palata vanhaan pizza-kebab-sipsi-karkki-suklaa-jäätelö-ylensyönti -linjaan, kun olen oikeasti ensimmäistä kertaa elämässäni laihtunut, enkä lihonut.
Mua jännitti ottaa tää painonpudotusasia esille netissä, koska oon aina hävennyt painoani. Mutta kohta voin olla täysin tyytyväinen itseeni!
Tosi monet kamppailee liikakilojen kanssa, mut en voi sanoo muuta ku että jep, mäki olin ihan helvetin masentunu ja olin jo luovuttanu, mut sit se vaan lähti.
Suosittelen ostamaan henkilö vaa'an, sellasen mikä näyttää 100gramman tarkkuudella ja kunnolliset liikuntavaatteet, kuten hyvin jalkaan sopivat kengät! Omani maksoi 35 euroa, eli ei todellakaan mitkään kalliit kengät. Ja niillä on kävelty jo vaikka kuinka kauan ja ne on mahtavat jalassa.
Ja jos ei riitä itsekuri ruoan vähentämiseen niin kannattais vaa aina sinnitellä ees se yks päivä, ja viel yks, ja viel yks.. jossai kohtaa ei enää ees tee mieli.
Jee!