Karmeaa menoa, päätöntä keinumista, zikzakkii kaupasta himaan, suklaata, suklaata... Voi helvetti. Katoanko nyt sumuisesti, hiljaa hiivin pois, näkymätön tyttö. Näetkö?
Uusi paroni on astunut puikkoihin.
Elämä, tämä tässä
liian hyvää totta ollakseen.
Rinnassa tunnen sen
rakkauden.
Sinua, sinua kaipaan.
Minne kuljen,
tähteni sammunut on.
Sisälläni huuto,
karmeana korvissain.
Niin vaikeaa on jatkaa,
missä minua tarvitaan?
Kuule huutoni sisäinen,
seuraa ääntä sen.
Vedellä pestään,
mut..
Sieluni saastunut on,
ikuista likaa, ei auta saippua.
Tarveainekset.
Ikuista likaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa heittää jotain! Heitän sitten takaisin.