Mä (ILMAN SUA HAHAHA)

Jotenkin katkeraa tajuta joka päivä, siis joka päivä! Etten saanut mitä halusin. Mut et saanut säkään, eikä toi tuolla. Eikä toi, eikä noi. Katkeruus on kova sana, mutta kova se tunnekin on. Ja ihan turha se tunteen syy, siis ihan turha. Kyllä mä voin myöntää katkeruuden, ihan helposti voin, mutta tän tunteen tunteminen on vaikeeta ja väsyttävää, turhauttavaa. Itkettää. Mä haluaisin taas tietää, mistä puhua huomenna. Sanat jää kurkkuun kiinni, kiinni ne jää! Ja sit kun saan irti ne sieltä, ajatus sen sijaan tuuleen tais jo hävitä..

Masentunut mania, ei voi olla totta! Ihankuin saisi intoa ja potkua niin paljon, että alkaisi innoissaan väsäillä hirttonarua tai etsiskellä hyperisti jotain sopivan kaunista siltaa, josta loikata alas ja KUOLLA. Mut enhän mä itseäni tappaa halua. Mulla on upea elämä. Upea elämä, upea elämä...