Vapaassa hyvinvointivaltiossa on joskus niin pirun vaikea tarpoa. Ensimmäisen maailman ongelmia on loputon lista; tee kylmenee, ennen kuin ehtii juoda. Ei ehdi käydä vessassa kun teeveestä tulee hyviä ohjelmia kolme tuntia putkeen, ruokaa on niin paljon että maha repee ja aamiaiseksi ei oo muuta kuin suklaakakkua, yh!
Musta kyllä tuntuu, että kaikki kun on niin suhteellista tässä maailmassa, niin onhan mulla oikeus joskus jostain valittaa. Ei se auta aina verrata omia ongelmia muiden ongelmiin, että onko ne kenties jotenkin suurempia tai pienempiä. Mun ongelmat on mulle isoja. Jollekkin toiselle ne ei todennäköisesti merkkaa yhtään mitään. Ja mä haluan valittaa.
Tänään kävin nostamassa rahaa tililtä, ne vähät mitä mulla oli. Ja mitä ostin? En mitään järkevää, vain kaikenlaista pientä omaksi ilokseni. Olenko tuhlari, taivaanrannanmaalari, järjestyksessä epäonnistunut hulttio ja turhamainen kakara... ehkä. Halusin vain ostaa ne asiat itselleni, voiko siitä tuomita. Tietysti omassa elämässäni korkein tuomari olen minä itse ja siitä jos jostain saan kärsiä.
Viime aikoina mua on turhauttanut ihan sikana, etten tiedä mitä elämältä haluan. Mulla oli joskus tosi ihania ja intohimoisia suunnitelmia vaikka mistä, miksi haluan tulla isona. Nyt musta tuntuu, että kaikki haaveet kaatuu johonkin epävarmuuteen ja rohkeuden tai viitseliäisyyden puutteeseen. Miksi en osaa tarrata kiinni niistä asioista, joista haaveilen ja alkaa tekemään töitä niiden asioiden eteen? Mikään ei ole ilmaista. Viiman kanssa puhuttiin, että aika ja raha ovat ikäänkuin toisensa. Rahan saaminen maksaa aikaa ja aikaa on usein vain niillä, jotka eivät käytä sitä rahan hankkimiseen. Rikas ja kiireinen, vai köyhä ja vapaa. Kumpihan noista oikeasti sopisi mulle paremmin.. en enää tiedä. Kai se on se kultainen ja kuuluisa tasapaino, mikä pitäisi asioiden välillä löytää. Mulle se tasapainon hankkiminen ylipäätään yhtään missään asiassa vaan on aina ollut tosi vaikeaa. Jotenkin oon niin kiinni siinä ''kaikki tai ei mitään'' periaatteessa, etten osaa edes ajatella muita vaihtoehtoja. Voisin alkaa kehittämään itseäni, sillä jos oikeasti ei kelpaa muu kuin kaikki, en tule koskaan saamaan mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa heittää jotain! Heitän sitten takaisin.