Sivut

lauantai 20. lokakuuta 2012

Kurotus

Tunnen tieni, olenhan kulkenut tätä aiemminkin.
Mutta ystävät, jotka kulkevat kanssani, ovat vaihtuneet.

Pitäisikö vain pysähtyä hetkeksi ja odotella. 
Jospas joku tuttu tulisi vastaan.

Mutta hei! Tämähän on minun tieni, minun tehtäväni 
kulkea se loppuun! Täytyy unohtaa kaikki muut.

En taida odotella. Enkä valitse kenkiäni jonkun
toisen kulkijan tahdon mukaan. Astelen vaan.
Katselen. Kuulostelen. Elän.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa heittää jotain! Heitän sitten takaisin.