Paluu laihduttajan arkeen

Mä olen päästänyt itseni ihan laiskaan kuntoon. Vaikka mun paino onkin pudonnut ja pääsin joulun välitavoitteeseeni, vauhti on ollut aivan älyttömän hidas, liian hidas. Oon syönyt kaikkea ihme paskaa ja jättänyt lenkkeilyn melkein kokonaan töiden aiheuttaman väsymyksen takia. Vaikka kävelen töihin päivittäin (kilometrejä yhteensä 6), tuntuu, ettei se oikein riitä.

Mulla on matkaa mun tavoitteeseen n. 12 kiloa ja toi määrä pitäisi olla pudotettu löyhästi sanottuna ''kevääseen mennessä''. En oikein itekkään tiedä, mitä se tarkoittaa. Kai ajattelin sen niin, että olisin oikeasti kesällä siinä kunnossa kuin haluaisin olla. Mä pääsen kyllä rantakuntoon täksi kesäksi ja se on varma, huolestuttaa vaan jos nyt jostain syystä jättäisin leikin kesken. En ole koskaan painanut näin vähän ja se hämää mua, koska mulla on silti vielä tekemistä itteni kanssa.

Toinen huolenaiheeni on kiinteytyminen. Koska olen suhteellisen lyhyessä ajassa pudottanut aikas hitosti kiloja, mun kroppa ei palaudu samassa tahdissa. Toivon, että mun iho palautuisi täysin ja vetäytyisin muutenkin kasaan, niinkuin kuuluukiin. Olen onneksi näin nuori ja iho on jo vetäytynyt paljon, kyllä se loppukin varmasti palautuu, kunhan jaksan liikkua.

Uuden vuoden rallatusten jälkeen alkaa siis paluu laihduttajan arkeen. Tsempatkaa mua! Todella tarvitsen sitä nyt kun loppukiri häämöttää.