Toivomuskaivo

Mulla on ollut unelmia, joita oon aina halunnut toteuttaa. Jostain syystä oon aina kuitenkin katsonut vierestä, kun joku toinen toteuttaa niitä mun unelmia ja on onnellinen niiden keskellä. En ole uskaltanut tehdä mitään minkään eteen, ei ole ollut aikaa tai rahaa tai rohkeutta tai ihan vaan mukamas mahdollisuutta toteuttaa yhtään mitään. Oon aina ajatellut, että ei musta ole mihinkään, ei mulla ole rahkeita, olisi pitänyt olla erilaiset lähtökohdat elämässä ja sen sellaista paskaa.

Mulla on mun tietokoneen työpöydällä kansio, jonka nimi on INSPIRAATIOKANSIO. Sinne oon kerännyt kuvia netistä ja lisäillyt kaikkea jännää sitä mukaa, kun oon törmännyt johonkin hienoon netissä. Tänään selasin sitä kansiota ja näin aivan upeita, värikkäitä kuvia erilaisista, kauniista ihmisistä ja tyyleistä, matkustamisesta, tatuoinneista, asenteista jne. Mä tajusin, etten ole koskaan ollut lähempänä mun unelmia, kuin nyt. Ja meillä on kohta se meidän kamera, päästään taltioimaan kaikki tää tylsyys ja tyhjyys, kaikki seikkailut ja mahtavat ideat, tää kevät, kesä.. Ei jumalauta. Mä oon saanut ja saamassa kaiken, mistä olen haaveillut. Oon saamassa elämän. En muista mitä kaikkea on tullut uhrattua sinne toivomuskaivoon, mutta vihdoin se alkaa antaa mun toiveille olomuodon. Kiitos, elämä!