Sivut

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Lahjoja postiluukusta - Salaperäistä ystävällisyyttä, uhkailua vai väärinkäsitys?


Apua ! Mun elämä on mennyt täysin sekaisin parin viimepäivän takia. Mun on pakko päästä kirjoittamaan asiasta tänne, koska asia todella hämmentää ja pelottaa ja suututtaa.

Toissailtana istuin rauhassa koneellani koko illan kolmesta eteenpäin. Kävelin tässä välillä, kävin vessassa yms. Sitten yhtäkkiä huomasin, että postiluukussani roikkui jotain. Katsoin varovasti ja otin sen käteeni; Se oli musta, uimahattua muistuttava kankaanpala. Olin ihmeissäni ja  ajattelin, että ehkäpä joku käytävässä kulkenut oli huomannut hatun lattialla, ja luuli sen olevan minun, joten päätti tunkea sen postiluukustani. Mietin hetken, mitä tekisin, ja päätin laittaa hatun takaisin käytävään, jotta sen oikea omistaja löytäisi sen.

Ilta meni ihan mukavasti, valvoin pitkään ja olin tosi väsynyt. Menin sänkyyn kahdelta, mutta en saanut unta ja pyörin pyörimistäni. Sitten, kymmentä yli kolme, alkoi kuulua jäätävää räminää postiluukusta! Luulin, että joku aikoo tunkea itsensä siitä sisään. Ensimmäinen järkevä ajatus oli, että ehkä postinkantaja jakoi tänään uusia puhelinluetteloita tai muuta.

Menin varovasti eteiseen katsomaan, mitä siellä oli. Hämmästyin. Lattialla oli kolme pientä, valkoiseen paperiin käärittyä pakettia valkoisen pahvikortin kera PLUS se sama uimahattu kasan päällimäisenä !!

Olin oikeasti kauhuissani. Nostin paketit varovasti, enkä uskaltanut katsoa ovisilmästä. Avasin paketit ja siellä oli kirja, saippuaa ja nenäliinoja. Kortissa oli saksankielinen teksti: Das War's Leute, jonka ystäväni käänsi englanniksi: That's all, folks.

Ajattelin heti, että talon uusi tukiperhe oli laittamassa lahjoja uudelle tukinuorelleen, ja erehtynyt asunnosta. Aloin kuitenkin miettimään, kuka järjissään oleva aikuinen tyrkyttää uimahattua kaksi kertaa, ja laittaa kolmelta yöllä paketteja ilman lähettäjää, ja vieläpä erehtyisi asunnosta näin pahasti.

Mieleeni tuli myös ystäviäni, ja herätin yhden varteenotettavan vaihtoehdon. Hän se ei ollut. Herätin tukihenkilöni. Se ei ollut hänkään. Eikä se ollut omatukiperheeni, koska he olivat lomalla.

Myöhemmin, eli eilen, selvitin asiaa naapureilta, jotka olivat vasta muuttaneet, että jospa lahjat kuuluisivat heille. He eivät tunnistaneet.

Tämä asia suututtaa ja kiukuttaa. Tuntuu, että alueelleni on tunkeuduttu, minun yksityisyyttä on loukattu. Lahjat on ihana tapa kertoa jos välittää toisesta mutta en voi olla varma kenelle ne oli osoitettu, eikä minulla ole hajuakaan, kuka ne lähetti.

Jos joku muistaa tehneensä pilaa, antaneensa lahjoja, yrittäneensä antaa lahjoja jollekkin, ja tunnistaa itsensä kortista, PLEASE sano mulle !! Tuun hulluksi kun en tiedä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa heittää jotain! Heitän sitten takaisin.