Sivut

maanantai 15. elokuuta 2011

Yltääköhän aurinko kasvoilleni?

En voi ymmärtää.
Koulu alkaa kohta, enkä ole kunnolla bilettänyt tässä kuussa. Mulla on sellanen olo, että mun on pakko vetää viel sellaset perseet, että ryömin kotiini yrjössä ja paskassa. Sellanen kunnon lopetus tälle kesälle. Tää kesä meni liian nopeesti, yhtä nopeesti kun mun aivosolut juhannuksena.

Kaipaan psykedeliaa. Oon ollu liian selvä jo pitkän aikaa. Kaipaan sitä aivojen räjäyttämistä, keltaisia silmämunia ja saippuakuplia. Haluan NÄHDÄ enemmän mitä näen, TUNTEA asiat paremmin ja KOKEA hyvääoloa ilman suklaata ja lämmintä peittoa.

Mulla on kamala ikävä jotain oloa. Oon ollut Kemiössä, eikä täällä ole mitään. Voi vaan istua perseellään ja kattoa muumeja, tai istua perseellään ja polttaa tupakkaa, tai istua perseellään ja datailla. Tai ihan vaan istua perseellään. Täällä mikään ei tunnu miltään, paitsi kurkku, joka on todella kipeä. Täällä ei voi kokea mielihyvää siitä, että näkee toisen ihmisen, koska katselee näitä samoja naamoja joka tapauksessa tunnista toiseen. Eikä voi paljon mitään muutakaan. Turku on väriparatiisi, Kemiö on harmaus. Täällä ei oikeastaan jaksa edes tehdä mitään muuta kuin nukkua. Olen vähän flunssainen, mutta vaikka olisikn terve, tuntuu samalta. Auttakaa mut pois tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa heittää jotain! Heitän sitten takaisin.