Takaisin Turkuun!

Olen nyt kotiutunut takaisin Turkuun. En olisi kestänyt Kemiössä enää hetkeäkään! Siellä oli niin pitkästyttävää.

Tänään olisi ollut taiteiden yö, mutta olen tehnyt kaikkea mahdollista muuta. En jaksanut lähteä keskustaan katsomaan esityksiä nyt illalla, olen lusmuillut kotona. Kävin aamupäivällä kahvilassa ja kirppiksillä, ja siinä oli tarpeeksi. Olisin halunnut lähteä pyöräilemään, mutta pyöräni avain on kadonnut! Oon koittanut ettiä sitä. Koko päivä on jälleen valunut jonnekkin.

Vieläpä iltapäivällä, kun aloin siivoamaan niin eikös tukihenkilö pamahtanut oven taakse ! Kämppä täynnä pyykkejä ja likaisia astioita, kiva pyytää tukihenkilöä istumaan kovalle jakkaralle kun sänky, sohva ja kaikki tuolit on täynnä tavaraa. Asunnossani on myös banaanikärpäsiä, koska unohdin joitain roskiksia tänne kun lähdin Kemiöön. Siivosin kun tukihenkilöni istui olohuoneessa, hävetti ihan sikana.

Mua hermostuttaa koulu. Odotan sitä niin innoissani! Kaikilla muilla suunnilleen on jo alkanut koulu, mutta meillä alkaa vasta 22. päivä. Oon huolissani kaikista tekemättömyyksistä ja muista. Myös Afrikkaan lähtö hermostuttaa. Toivon, uskon ja HALUAN että kaikki menee hyvin, joten kaikki menee hyvin. Eniten odotan koulusta sitä, että pääsen tapaamaan ihanat luokkalaiseni, syömään ILMAISTA ruokaa (joka maistuu varmasti hyvältä vaikka olisikin paskaa) sekä vessoja, joista paperi ei koskaan lopu. En malta odottaa sitä, että pääsen kouluun takaisin ja opintojen pariin. Haluan rytmiä elämään.

Ompelin eilen ja tänään kaksi mekkoa. Toinen mekko on yhdestä sinivihreästä kankaasta, toinen mekko on kirppikseltä ostamieni paidan ja hameen yhdistelmä. Kumpikin on ihan jees, ja tulen varmasti käyttämään molempia. Kirppis-yhdistelmämekko on kelta-valko-oranssi, ja voin vihdoin käyttää erästä keltaista helmikorua, joka ei sovi minkään toisen vaatteen kanssa! :) Ostin ompelukoneeni keväällä, ja olen todella tyytyväinen että minulla on se nyt.