Sivut

tiistai 5. helmikuuta 2013

Kaupungilla koko päivä!

Hei vaan, hei.

Olin tänään kaupungilla koko päivän. Tarkoitus oli ottaa omaa aikaa kahvilassa pitkästä aikaa ensin aamulla ja sitten iltapäivällä mennä katsomaan Annia ja Rikua, kun ne tuli Turkuun elokuviin.


Anni ja Riku ovat hehkeinä. ♥ 


♥ 


Kirjoitin mun päiväkirjaa ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen. Ollaan seurusteltu Annin kanssa tämä aika, enkä ole kirjoittanut mitään. Jotenkin mulla oli aluksi sellainen ajatus, että en voi kirjoittaa meistä! Kaikki ihmissuhteet, säädöt, suhteet ja ihastumiset, joista olen kirjoittanut sinne kirjaan, on kaatuneet johonkin ihan naurettavaan asiaan. Typerän taikauskoisena toki ajattelin, että jos kirjoitan Annista sinne, niin sitten meillekin tapahtuu jotakin ikävää. Ja toisaalta, olen testamentannut kirjani luettavaksi äidilleni, jos kuolen nuorena. Ja olisi outoa, että se sitten vain olettaisi Annin olevan vain jonon jatkona mun elämässä, eikä mikään erityinen. Ja pidän meidän suhdetta aivan ainutlaatuisena mun elämässä, meillä on kaikki aivan toisin kuin mulla on ollut missään aikaisemmassa jutussa.

Kirjoitin kuitenkin meidän ensitapaamisesta, siitä, miten ihmeellistä kaikki oli. Ja miten omituinen päivä se oli kokonaisuudessaan! En voi oikein ymmärtääkään, miten kaikki palaset loksahti paikalleen sinä iltana. Päätin silloin samana päivänä, että jätän taakseni sen erään ihmissuhteen, jonka aiheutti mulle paljon surua, itkua ja syyllisyyttä. Sanouduin irti kaikesta vastuusta ja velvollisuudesta sitä erästä ihmistä kohtaan. Ja heti alkoi tuntua valoisammalta, paremmalta. Olin paljon täydempi ja määrätietoisempi. Ja ihmeen kaupalla se tapahtui.  Kaikki meni juuri niinkuin olin toivonutkin, mä pyysin Annia taivaallisesta Ikimarketista, maailmankaikkeuden Hobby Hallilta, Jumalalta. Ja sitten mun toive kuultiin, tilaukseni saapui sinä iltana ja sain Annin juuri sellaisena, kuin olin sen ajatellut. Mikä ihana, ihana ilta!

Jätin päiväkirjan nyt avoimeksi. Kirjoitin sinne, että ehkä jatkan vielä, tai sitten en. Ehkä tämä oli nyt sen kirjan päätösluku, ei tule enää uusia lukuja. Aloitan ehkä uuden kirjan, koska mun elämä on muuttunut niin paljon tän kaiken takia.

.
.


Muuten! Menin tänään kirjastoon pitkästä aikaa. Luin Toven muumikirjoja. Mahtavia kirjoja oikeasti, haluaisin joskus tehdä jotain yhtä upeaa kuin hän.






P.S. En siivonnut mun asuntoa ainakaan tänään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa heittää jotain! Heitän sitten takaisin.