Kuten varmasti kaikki vakiolukijani ovat huomanneet, blogini ulkoasu on muuttunut radikaalisti. Synkästä tummanharmaasta on nyt tullut valkoinen, otsikko on täysin erilainen.
Myös blogin nimi on vaihtunut, sillä en koe enää Oksennusta kulissien takaa -nimeä omakseni. Uutena nimenä toimii Riikinkukottaren apteekkiryöstö. Minua on kutsuttu kerran riikinkukoksi. Okei, nimi saattoi siinä tilanteessa olla imarteleva, mutta nykyään saatan nähdä sen myös negatiivisena. En ole nimityksen keksijän kanssa enää tekemisissä, mutta oikeastaan voin nähdä itseni riikinkukkona (tai kukottarena), eikä se ole yhtään hullumpi kuvaus. Joskus myös suunnittelin salaa, että ryöstän apteekin ja rikastun, tai ainakin kuolen onnellisena lääkekasan keskellä. Ehkä se oli epätoivoisen pikku ihmisen viimeinen ajatus onnellisuudesta - epätoivoinen, vaikea, moraaliton ja laiton teko, joka toisi onnen. Keinotekoisen onnen ehkäpä, mutta onnea sekin kai on. Blogini on osa elämääni ja pidän tästä. Se on kuin virtuaalinen koti, joka tuo hetken onnen elämääni aina, kun päätän tänne kirjoittaa. Se onni ei sentään ole epätoivoista tai laitonta, vaikka täällä nähdäänkin välillä epätoivosta kumpuavia avunhuutoja. Riikinkukottaren apteekkiryöstö on elämässäni vallitseva preesens. Oksennusta kulissien takaa siirtyi menneeseen. Nykyään ei enää yrjötä, enkä aio hillua kulisseissa, annan itseni vihdoin alkaa loistaa kirkkaana ja rehellisenä.
Elämäni on ollut kaaos. Koin perjantain - lauantain jotain niin järkyttävää ja traumaattista, että elämänarvoni ja asenteeni itseäni ja muita kohtaan muuttui aika radikaalisti. Nyt jos koskaan on pakko tehdä asialle jotain, ennen kuin ihan oikeasti hajoan. On aika, eiks vaan.
Alla toinen tämän päivän postaus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa heittää jotain! Heitän sitten takaisin.