Kävin tossa taannoin työkkärissä. Lausuntojen ja tutkintotodistuksen tutkiskelun ja pitkällisen keskustelun jälkeen tämä maailman paras työkkäritäti päätyi samaan tulokseen kuin minäkin; lähden etsimään työharjoittelupaikkaa (nykyinen nimitys työkokeilu). Vaikka minulla on nyt koulutus, en ole päässyt kiinni normaaliin rytmiin, enkä koe pystyväni lähtemään täysillä mukaan ihan tavallisille työmarkkinoille. Olen viettänyt maailman mahtavinta työttömän elämää, vapaata ja itselle uskollista löysää seikkailua. Enää en jaksa, en voi, en pysty. Mun on pakko alkaa elää normaalia elämää, että joskus saisin hankittua unelmien talon ja sen maailman ihanimman tanskandoggin.
Olin jo ajatellut erästä työpaikkaa, jonne haluaisin töihin ikääntyneiden kehitysvammaisten pariin. Soitin työpaikalle tänään ja menen tutustumaan paikkaan jo tämän viikon perjantaina! Mulla on aivan loistava fiilis tästä, koska puhetta oli jo siitäkin, milloin voisin aloittaa työt ja työpaikan johtaja ehdotti 9.12.2013! Vaikuttaa siltä, että pääsisin työharjoitteluun, jonka kautta sitten pääsen takaisin kiinni normaaliin rytmiin ja jonka jälkeen pääsen etsimään ihan oikeaa palkkatyötä. Omg mun elämä alkaa sittenkin rullata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa heittää jotain! Heitän sitten takaisin.