Hyppelin kuulumisia

Nyt kun vihdoin olen saanut pysyvän paikan Vincentille, on yhteiselomme alkanut muotoutua. Herään kyllä öisin erilaisiin kummallisiin nakerrusääniin ja juomapullon kolinaan, mutta olen aamulla aina yhtä iloinen kun saan avata pomppulin häkin oven ja katsella sen hyppelyä. Musta on tullut ihan nössö! :   D

Olen yrittänyt aktivoida Hyppeliä erilaisin keinoin, koska monesti huomaan sen vaan chillaavan sohvan tai nojatuolin alla tekemättä mitään. Vasta keskiyöllä se herää kunnolla eloon ja alkaa ravata ympäri asuntoa! Olen myös huomannut pari harmittavaa asiaa nyt kun Vincent on asunut täällä. Se ei iltaisin anna enää ottaa kiinni, se kai tietää, että ollaan menossa nukkumaan. Mun aikataulut on onneksi niin löyhät että oon monesti illalla valvonut sen kanssa, että se saisi hommailla vielä kaikkee.

Olen yrittänyt miettiä erilaista tekemistä sille. Jos jollain on ideoita, saa heitellä! Tänään oli tosi siistii huomata, että se on hiffannut ton ostamani herkkupallon idean! Eli pallo missä on reikä ja se tungetaan täyteen herkkupaloja, sitten pupu työntelee sitä niin, että herkkupaloja putoilee aina välillä maahan palkkioksi. Se oli ihan innoissaan siitä kun se tajusi, että ne jutut saa ulos sieltä työntelemällä sitä palloa.

Olen pistänyt sen häkin pohjalle palan vanhaa mattoa, vaikka en ole vielä varma, miten se sen kanssa oppii elämään. Aikaisemmin kuulemma ei ole tykännyt oikeen mistään alustoista, saa nyt nähdä. Illalla olen laittanut puolet häkistä peittoon vanhalla pyyhkeellä niin se luulee olevansa luolassa piilossa. Olen niin rakastunut pomppuliin! Voi kun se nyt luottaisi vaan muhun enemmän ja rauhottuisi. Jos oon ollut poissa päivällä ja tuun kotiin, niin kuulen jo eteisessä kun se täällä paukuttelee häkin pohjaa. :( Vaikka oonkin nyt jo ovella jutellut sille kaikkee niin silti sitä pelottaa, että nyt joku hirviö tulee ja syö. 

Kynnet pitäs varmaan jossain kohtaa leikata ja turkkia vähän harjata. Huomenna ostan taas lisää porkkanoita ja tällä kertaa pitää muistaa ostaa rusinoita, ne kuulemma kelpaa hyvinkin. 

Ja ainiin! Yhtenä iltana se makoili pöydän jalan takana pelkkä naama verhon peitossa. Sieltä se välillä kurkki ja kun katsoin sitä päin, se nosti päänsä takaisin piiloon. Jäbä varmaan luuli olevansa kokonaan piilossa verhon takana. <3 p="">